Viikinkisotien saaga

  NYT RES X 54 Poika hulluuden saarelta    Johan päätti, että he lepäisivät rauhassa ennen seuraavaa siirtoaan. Heillehän oli annettu lupa kellua, mutta oli selvää, että maissa oli päästävä käymään ja se saattaisi johtaa yhteenottoon. Seuraavana aamuna Johan kutsuttiin komentosillalle. Kapteeni de Finbar oli poikkeuksellisen vakavan näköinen. Cantor ja Hronan olivat hänen seurassaan. Kolmikon keskellä kannella oli pullottava matkasäkki.    ”Tuossa on kolme granidaa. Erehtymisen mahdollisuutta ei ole.”, de Finbar ilmoitti.    Johan hätkähti. Granida tunnettiin myös nimellä tuhosieni. Pohjoismetsässä niitä ei ollut, mutta sienen maine oli kiirinyt jopa sinne asti. Se oli äärimmäisen harvinainen rämesieni. Jos se pääsi juurtumaan maaperään, sitä ei saanut enää kitkettyä millään pois. Vuosi vuodelta se levisi ja tappoi lopulta kaiken elävän alueeltaan.    Venenaren tiedettiin käyttäneen granidoja taisteluissaan kapinoivia rämeheimoja v...

  NYT JA ENNEN HRONAN 53 Kaksoisjäänmaan synty ja amatsonien viimeinen matka    Yllättävän voimakas Nadal-merivirta kulki etelästä pohjoiseen sivuten Rex Arcticaa. Se oli paras ja nopein reitti purjehtia Arctican jäisille rannoille. Vastaavasti nopein reitti takaisin etelään oli Zakal-virta, joka sivusi matkallaan Kaksoisjäänmaata ja sen kuuluisaa tornikaupunki Awak ye Zabethia.    Kapteeni Montgomery de Finbar otti kurssin kohti Nadal-virtaa. Tämä oli hänelle vielä tuttua, mutta itse virtaa pitkin hän ei ollut purjehtinut pohjoiseen kuin lyhyen matkan komentoharjoittelussaan. Jos de Finbar oli epävarma, hän ei ainakaan näyttänyt sitä mitenkään, vaikka tunsi monen silmäparin tarkkailevan itseään.    Saattueen ja miehistön rutiini muodostui nopeasti. Miehistö nukkui riippumatoissa ruumassa. Feruksen hytit oli jaettu muiden kesken. Myös Rautaleuka oli löytänyt mielensä nukkumapaikat niin päivällä kuin yölläkin. Kovakaan merenkäynti ei häirinnyt k...