NYT JOHAN 13 Kuningattaren lahja Johanin ote lipesi, mutta pylväs ei pudonnut. Alex oli ilmestynyt kuin tyhjästä hänen viereensä ja piti sitä ilmassa. Kaukana ystävästään hän oli muutenkin harvoin. Silti vain yksi heidän päälleen putoava kivi tappaisi kaikki kolme. ”Vie Aenis. Minä pidän.”, Alex kähisi saaden ponnistukseltaan tuskin henkeä. Helppoa valtavan painon kannattelu ei ollut Alexillekaan, mutta Sepänpoika oli mustan kantaja. Hän otti kiintopisteen vastapäisestä seinästä ja tuijotti siihen. Leukaperät kiristyivät aivan kuin Mustalammen rannalla. Angele kiemurteli villinä ympäri Alexin jykeviä käsivarsia. Siinä pysyy, Alex päätti. Ja niin pysyi. Johan tiesi, että hienovaraisuuteen ei olisi varaa. Hän otti kuningatarta kiinni sieltä mistä sai kiskaisten kainaloiden alta. Aenis rääkyi kivusta Johanin vääntäessä hänet väkisin irti kuopasta. Sillä ei ollut väliä. He molemmat tiesivät, että murtunut jalka para...