Siirry pääsisältöön

Tekstit

LUKU 51

  NYT GIA JA JOHAN 51 Tähtihäät Dux Malorissa    Dolorosat olivat olennainen osa tähtihäitä. Nuoret miehet ja naiset olivat etsineet niiden kasvupaikkoja heti ensimmäisten tähtihäähuhujen jälkeen. Ne eivät olleet Vihersaarella yhtä yleisiä kuin Valeressa, mutta rakkauden ja kuolemankukkia etsivät kaikki kaupungin nuoret aikuiset. Alkusyksystä monet dolorosat olivat jo lähettäneet siemenensä tuuleen ja vetäytyneet maan alle talvehtimaan. Myöhäiskukkijoita riitti silti yllin kyllin.    Tähtihääaamuna nuoret pukeutuivat parhaimpiinsa ja lähtivät kukankeruuseen aiemmin löydetyille paikoille. Pojat keräsivät tietysti mustat ja tytöt punaiset. Ne kannettiin kekoihin Aranean varteen viidennen kehän alajuoksulle.    Dux Malorin sotakuorot olivat täysissä panssareissa ja aloittivat seremonian.    Se oli kuorolaisille juhlahetki. Yleensä laulettiin sotaan tai taisteluihin lähteville ritareille juhlallisia marsseja. Harva kuorolainen pääsi kovin...

LUKU 50

  NYT CANTOR 50 Sylvaderen sotaneuvosto avautuu    Kauppa Aranean suulla saattoi olla vapaata, mutta kulku ei. Virtaa ylöspäin liikennöiville jokiproomuille ei päässyt kuin tiukkojen tarkastusten ja kuulustelujen läpi. Chironin varjo lepäsi synkkänä matkalaisten päällä. Dux Malor ei ollut turhaan ansainnut mainettaan läntisten valtakuntien vakoilupääkaupunkina, jonne ei kyennyt soluttautumaan.    Saattue sentään selvisi kuninkaallisen proomuun vaivatta, mutta mukana seuranneet rajaseudun rotat olivat asia erikseen. He joutuivat muiden kulkijoiden tavoin tavanomaisiin proomuihin, eivätkä välttyneet tarkastuksilta ja henkilöllisyytensä selvittämiseltä. Epäilyttäville matkaajille varattuihin tarkkoihin kuulusteluihin he eivät sentään joutuneet.    Itse amiraali Barclay de Finbar oli tullut proomun mukana saattuetta vastaan ja halasi lämpimästi Krystalynia.    ”Älä nyt liioittele. Eihän siitä kauaa ole, kun lähdin.”    ”Näke...