ENNEN DYER MORGAR
3
Iso valkoinen
Dyer Morgar ja Geb Manda olivat seuraamassa
Zerkon Renin ja Zoran Grebin harjoittelua. He olivat kaikki saman ikäisiä. Vain
Dyerja Geb oli hyväksytty kokelaiksi miehuuskokeeseen. Päätösvalta oli
klaanipäälliköllä. Valintoja ei perusteltu, eikä kyseenalaistettu.
Dyer Morgarin valintaa oli pidetty selviönä.
Hän oli taitava. Dyerillä oli auktoriteettia. Se oli kiistatonta. Vanhemmatkin
soturit seurasivat hänen käskyjään kyselemättä. Arvovalta oli synnynnäistä.
Naiset eivät jääneet kylmiksi hänen komeiden piirteidensä edessä.
Tummatukkaisesta ja kapeakasvoisesta nuorukaisesta hohkasi voima. Hänen
puhuttiin vieneen jo ties kuinka monta neitsyyttä.
Geb Manda oli liian tavallisen näköinen
herättääkseen huomiota. Ruskeat hiukset kehystivät kasvoja, joita ei yleensä
tullut katsoneeksi kahta kertaa. Jos tuli, katse saattoi pysähtyä tuijottaviin
siniharmaisiin silmiin. Niistä hehkuvasta älystä ei voinut erehtyä.
Geb oli ikäisekseen kelpo soturi, mutta ei
yltänyt lähellekään Dyerin tasoa. Sen sijaan hänen taktikointiaan
sotatehtävissä pidettiin mestarillisena. Se herätti huomiota. Voimaa oli
loppujen lopuksi aina enemmän tarjolla kuin älyä. Ragghu halusi Gebin
vierelleen mahdollisimman nopeasti.
Dyer ja Geb tunsivat ylemmyyttä Zerkonia ja
Zorania kohtaan. Olihan juuri todistettu, että he itse olivat käytännöllisesti
katsoen miehiä, kun taas kaksikko…Niin, no, mitä sanaa nyt halusi käyttää?
Kokeesta vielä rannalle jääneet olivat päättäneet todistaa kelpoisuutensa. He
olivat päättäneet harjoitella joka päivä, kunnes kutsu kävisi.
Dyer ja Geb sanailivat turhan kovaan ääneen
tovereidensa taidoista. Piruilu oli joskus mukavaa. Kaksi tyttöä ilmestyi pihan
toiselle puolelle. Se sai keskustelun uusille urille. Inex Theia ja Renata Zen
eivät olleet huomaavinaan poikia, vaikka silmäilivät näitä vaivihkaa kulmiensa
alta.
Inex ei turhia kainostellut. Hän istui
penkillä jalat harallaan poikiin päin. Hame valahti vyötärölle, kun tyttö nosti
polvensa koukkuun. Dyer saattoi erottaa vaalean karvoituksen. Hän otti
ylimielisen ilmeen.
”Inex näyttää tavaraansa. Eilen touhusi
tissinalut paljaana. Minä panen vain naisia, en huoranalkuja.”
”Taitaa näyttää kaiken kaikille. Renata
pysyy kääröissä. Olisiko pihtari?”, Geb yritti tavoittaa samaa sävyä, mutta ei
ollut uskottava.
Gebille ei ollut vielä kertynyt sanottavaa
kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta. Zoran ja Zerkon lopettivat mittelönsä.
Hekin kääntyivät katsomaan tyttöjä. Yllättäen vanttera Zoran nappasi takaapäin
jäntevää Zerkonia vyötäröstä yrittäen kaataa vastustajansa.
Zerkon luikahti käsien välistä. Hän nappasi
hyökkääjää toisesta ranteesta kiinni. Zoran torjui Zerkonin heittoyrityksen
vääntäen kilpakumppaninsa nurin. Pojat kaatuivat nauraen samaan kasaan.
Zerkon Ren tunnettiin lähes fanaattisesta
päättäväisyydestä viedä loppuun aloittamansa. Hän oli pitkä ja jäntevä. Poika
oli nuoresta iästään huolimatta treenannut itsensä huippukuntoon. Pettymys oli
ollut suuri, kun häntä ei valittu kokelaaksi. Vantterampi Zoran ei pärjännyt
ystävälleen kuin yllättämällä takaapäin, minkä Zerkon otti vain uutena
haasteena.
Zoran ei vaivautunut yleensä turhia
harjoittelemaan. Nytkin hän oli paikalla toverinsa vaatimuksesta. Zoran oli
taipuvainen salailuun. Hän oli utelias ja vakoili mielellään ikätovereitaan.
Silti hän ei ikinä kannellut muille näkemästään. Zoranille veikattiin uraa
marauderen tiedustelussa.
Zoran oli nähnyt Dyerin käpälöivän Inex
Theiaa, joka ei ollut pannut sitä pahakseen. Loppuun asti he eivät olleet
menneet. Inex oli kieltäytynyt kunniasta. Zoran ei salannut pilkallista
ilmettään kuunnellessaan Dyerin katteetonta rehentelyä. Hän ei siltikään
puhunut näkemästään.
Renata Zen oli Zerkon Renin sisarpuoli, eikä
Zerkon osannut päättää omista tunteistaan. Hän ei voinut mitään sille, että
Renata kiehtoi. Tyttö ei ollut Inexin kaltainen räväkkä kaunotar. Renata oli
aika tavallisen näköinen. Silti hänessä oli tihkuvaa erotiikkaa. Se tapasi
jäädä piiloon pitkien tummien hiusten taakse. Renata letitti välillä hiuksensa
yhdeksi pitkäksi palmikoksi. Silloin hänen syvän tummat silmänsä tulivat esiin
vangiten katseen.
Zerkon tunsi tarvetta sanoa jotain
sisarpuoltaan puolustavaa Geb Mandalle. Mitä tämäkin muka tiesi?
”Renata on pikkutyttö. Ei sen tissitkään
vielä isot ole.”, Zerkon töksäytti ja katui heti puhettaan. Nyt muut arvaisivat
hänen tirkistelleen.
Geb Manda hymähti. Hän luki Zerkonia kuin
avointa kirjaa. Geb oli kateellinen. Renata kiehtoi häntä. Marauderessa pojat
pullistelivat ja tytöt ihailivat. Se oli Gebistä typerää. Hän oli havainnut
Renatan olevan erilainen. Tyttöä kiinnosti muukin kuin poikien vikittely. Geb
Manda olisi halunnut tutustua Renataan paremmin, mutta ei keksinyt miten.
Tuskin velipuolen pilkkaaminen auttaisi.
Ragghu Zai katseli parvekkeelta klaaninsa
nuorisoa. Geb Manda miellytti häntä. Pojassa olisi ainesta vaikka
klaanipäälliköksi asti. Hän ottaisi Gebin oppipojakseen. Tosin miehuuskoe
pitäisi selvittää. Yleensä joka toinen kuoli tai vammautui. Ei kannattanut
ennakoida liikaa.
Dyer Morgar saattaisi olla ongelma. Poika
oli liian korskea. Morgarista tulisi loistava soturi. Ehkäpä aikanaan yksi
marauderen sotapäälliköistä. Ei tältä älyäkään puuttunut. Poika oli silti liian
äkkipikainen ja suoraviivainen. Rehvakas. Häneltä puuttui taju harmaansävyistä,
joista johtaminen koostui. Dyer oli mustavalkoinen.
Ragghu ei yleensä kiinnittänyt huomiota
tyttöihin. Inex Theia oli poikkeus. Tytössä oli jotain vialla. Pahasti vialla.
Ragghu oli nähnyt tytön kanniskelevan kissanpentuja mukanaan. Siinä ei ollut
mitään ihmeellistä Sitähän lapset tekivät. Pentuja oli myös kadonnut turhan
usein. Orjat olivat aprikoineet ketun livahtaneen sisäpihan puutarhaan.
Ragghulla oli epäilyksensä. Hän päätti keskustella Inexistä uudestaan
meritietäjänsä Aldonin kanssa.
Aldon oli aito Agora Eonissa koulutettu
tietäjä, Yleensä ne eivät lapsellisen luostarisäännöstönsä takia suostuneet
marauderin palvelukseen. Aldon oli löytynyt Razanin bordelleista vihjeen
perusteella. Tietäjä oli ollut kiinnostunut liian nuorista tytöistä. Ragghun
oli ollut helppo kiristää ja lahjoa hänet palvelukseensa.
Roman tuli Ragghun mieleen. Hän tunsi
raivonsa nousevan ja laskeva. Rääpäle pitäisi heittää sillalta. Hän ei
ymmärtänyt, miksi antoi sen elää. Ragghu yritti pakottaa hempeytensä syrjään
siinä onnistumatta. Vladekin aikaan varovaisuus oli ollut ymmärrettävää, mutta
nyt vallassa oli toinen mies.
Razan Hurjan vallankaappaus oli ollut
historian helpoin. Razan oli ollut yksi klaanipäälliköistä. Ei sen kummempi
kuin Ragghu itsekään. Hänen miehensä kukistivat kaikessa hiljaisuudessa
palatsin vartiosoturit. Razan itse marssi yksin suoraan sisään palatsialueelle,
Kuin varmemmaksi vakuudeksi päättäväisyydestään hän potkaisi auki
palatsikaartin kasarmin ovet. Razan katseli käsivarret ristissä ympärillään
heräileviä eliittisotureita.
”Haluatteko yhä seurata sitä runkkaria vai
haluatteko itsellenne todellisen johtajan?”
Puolipukeiset soturit katselivat toisiaan
miekat käsissään. Päällikkö polvistui Razanin eteen ojentaen miekkansa kahva
edellä. Ensi töikseen Razan meni Vladekin makuukamariin. Hän repi hallitsijan
hiuksista hovikatedraaliin. Sinne kokoontuneet miehet katselivat, kuinka Razan
veti tikarillaan Vladekin kurkun auki.
”Pankaa pää seipääseen Kidesillan portin
päälle. Katselkoon huomenna poikiaan.”
Razan tyhjensi Vladekin naistentalon
miestensä iloksi. Hän otti mukavan asennon valtaistuimella. Kirkumiselta ei
kuitenkaan saisi nukutuksi, hän tuumi hörppien Odinin lekaa.
Seuraavana päivänä uuden hallitsijan nimi
julistettiin kaduilla ja toreilla. Marauderen tapaan myös kaupungin nimi
vaihtui. Vladekista tuli Razan.
Puolenpäivän koittaessa Razan kantoi itse kainaloissaan Vladekin pojat
Kidesillalle. Väkijoukko hurrasi, kun hallitsija heitti itkevät lapset alas.
Maraudere oli palannut arkeensa.
Ilma oli hautova, kun odotettu päivä koitti.
Razanin väki oli kokoontunut katujen varsille katselemaan miehuuskokeeseen
lähtijöitä. Klaanipäälliköt marssivat kärjessä alipäälliköineen. Kokelaat
tulivat perässä nauttien saamastaan huomiosta. Väkijoukon huomio kiinnittyi
Zai-klaaniin. Yksi Ragghun alipäälliköistä, Ger Gorgan, kantoi sylissään vauvaa
keskellä raskaasti aseistautuneita sotureita. Ristiriita oli räikeä.
Ragghu oli päättänyt ottaa Arexin mukaan.
Hän ei jättäisi tervettä poikaansa orjien tai hullun tytön hoidettaviksi.
Gorgan ei salannut nuivaa ilmettään. Siihen vastahakoisuus jäi. Klaanipäällikön
päätöksiin ei muilla ollut nokan koputtamista.
Seremonia Razanin satamassa oli lyhyt.
Juhlien aika olisi kokelaiden palatessa miehinä. Razan itse oli jo vetäytynyt
hellettä pakoon kesäpalatsiinsa. Se sijaitsi pienessä saaressa Razanista
etelään ennen Luotoja. Palatsisaari oli Rex Arcticalta etelään lähtevän kylmän
merivirran vieressä. Se takasi viileät yöt kivilinnassa silloin harvoin, kun
helteet pohjoisessa äityivät pahoiksi.
Marauderen laivat nimettiin suurten soturien
mukaan. Rodjak oli Ragghun ylpeys. Se oli yksi ensimmäisistä läntisen
Viikinkirannikon allastelakoiden aluksista. Marauderen laivanrakentajat olivat
luoneet huomenlaivat Rodjakin aikana. Ne olivat kolme, neljäkymmentä askelta
pitkiä. Perinteinen viikinkilaiva jäi kolmasosaan tästä.
Merkittävin ero oli vauhdissa. Vanhaa laivaa
soudettiin. Pitkiä matkoja varten siinä oli yksi purje, joka auttoi vain
myötätuulella. Huomenlaivoihin pystytettiin kolme korkeaa mastoa purjeineen.
Niillä pystyi miehistön kanssa luovimaan vastatuuleen. Myötäisellä vauhti yltyi
hurjaksi. Ruumaan oli saatu mahdutettua tilaa soutajilla, jos sellaisia
tarvittiin. Maraudereltä ei puuttunut orjia lihasvoimaksi.
Huomenlaivoilla meriviikingit olivat
onnistuneet riistämään ritareilta meriherruuden. Palanderen Dux Malor oli
taipunut ensimmäistä kertaa historiassa. Paremmalleen, muistettiin aina sanoa.
Tosiasiaksi jäi, että Vihersaaren merenkulku oli huomenlaivojen jälkeen ollut
vain varjo entisestään. Ritarit oli suljettu saarelleen, jonne ne kuuluivat.
Ainoa nouseva uhka merellä oli zindare.
Zanian merirosvot olivat onnistuneet kaappaamaan laivoja. Nyt he kehtasivat
purjehtia niillä oman lippunsa alla maailman merillä. Onneksi heistä ei ollut
laivanrakentajiksi. Uhkana oli liitto Dux Malorin kanssa. Ritarit voisivat
tehdä myönnytyksiä ihanteidensa suhteen, jos zindare tarjoisi heille
kaappaamiaan laivoja.
Ragghu asteli itse komentosillalle ruorin
taakse. Kiusausta oli vaikea vastustaa. Kapteeni oli tottunut ilveilyyn ja
tyytyi hymyilemään alistuneesti. Huomenlaivoissa peräsin oli liitetty pyöreään
ruoriin, jota saattoi kääntää. Se oli paljon vakuuttavamman näköistä kuin vanha
peränpito pikkulaivoilla.
Purjeet laskettiin vasta, kun Rodjak oli
soudettu satama-altaasta avomerelle. Ragghu luovutti paikkansa helpottuneelle
kapteenille. Vanha merikarhu pelkäsi aina jonkun klaanipäälliköistä saavan
päähänsä ohjata huomenlaivaa oikeasti. Ragghu komensi Dyer Morgarin ja Geb
Mandan seurakseen komentosillalle. Oli aika kerrata heille hovin käytöstapoja.
Marauderen hallitsija ei turhaan ottanut
vastaan kokelaita. Puolet heistä olisi kokeen jälkeen kuitenkin hyödyttömiä.
Sen sijaan läpäisseet olisivat sotureita ja maraudere. Oli tapana, että laivat
pysähtyisivät paluumatkalla kesäpalatsilla, jos hallitsija olisi siellä.
Läpäisseet saisivat kunnian polvistua itse Razanille. Eniten ansioituneet
tulisivat nimeltä mainituksi. Silloin pitäisi tietää, mitä tehdä.
Ragghu tarkkaili puhuessaan kaksikkoa. Geb
kuunteli tarkkaavaisesti. Dyerin katse harhaili. Poika ei puheita kuunnellut.
Hän oli omasta mielestään toiminnan mies. Ragghu huokasi. Dyer Morgar oli hänen
sisarensa poika ja siten Arexin serkku.
Geb Mandasta saisi tulla seuraava päällikkö,
joka turvaisi tehtävän Arexille. Syrjäyttämistä ei olisi helppo kertoa
Dyerille, joka selvästi kuvitteli tulleensa jo valituksi. Ragghu päätti
odottaa, kunnes koe olisi ohi. Mitä tahansa saattoi tapahtua.
Matka oli tehty monta kertaa aiemminkin,
eikä sen taittaminen aiheuttanut kokeneille kapteeneille ongelmia. Dyer Morgar
ja Geb Manda keinuivat saaliskanooteissaan. Aurinko helotti pilvettömältä
taivaalta saaden meren kimmeltämään. Kokelaiden
yhden hengen kanootit kelluivat laiskasti tappoluotojen välisissä matalikoissa.
Luodot jatkuivat silmänkantamattomiin.
Kaikkiaan miehuuskokeeseen oli
osallistumassa kymmeniä kokelaita. Kanootit täyttivät läheiset kapeikot.
Soturinalut olivat kiinnittäneet selkäänsä harppuunan ja lyhyen miekan. Vyöllä
oli tikari. Muita aseita ei sallittu. Kaikki pitelivät jännittyneinä käsissään
melaa.
Ragghu ja muut klaanipäälliköt istuivat
viikinkilaivoissa kokelaita arvioiden. Muut odottivat huomenlaivoissa matalikon
tuntumassa. Niiden syväyksillä ei luotojen väliin purjehdittu. Alkoi olla
valmista. Ragghu nousi seisomaan.
”Vuohet!”
Dyer Morgar aikoi olla paras. Hän ei
tyytyisi tavalliseen petoon. Riskeistä huolimatta sen pitäisi olla suuri. Hän
katseli, kuinka vuohilta aukaistiin kurkku. Ne heitettiin vertavuotavina
veteen. Ensimmäistä evää ei tarvinnut kauaa odottaa. Hai iski vuohiin
vauhdilla.
Eviä alkoi ilmestyä lisää. Geb Manda oli
onnekas. Hänen ensimmäinen heittonsa upposi haihin. Peto ryntäsi vauhdilla
eteenpäin. Kanootin pohjalle kierretty köysi purkautui. Hai kiskaisi kevyen
kanootin perässään. Se oli vaarallinen hetki. Liian usein toverin kanootti jäi
alle. Toinen saattoi pudota mereen keskelle verenmakuun päässyttä haiparvea.
Dyer antoi hain uida ohitseen. Liian pieni.
Suuri osa kanooteista pyyhälsi jo poispäin haiden vetäminä. Puolitusinaa
kokelasta oli pudonnut. Meri värjäytyi verestä tummaksi. Hait juhlivat. Nyt
tuli iso. Se oli kaksi kertaa suurempi kuin muut. Valkohai lipui
majesteetillisesti pinnan tuntumassa Dyerin vierestä. Valkoinen! Muilla olisi
vain joku tavallinen. Ollakseen varma Dyer kohottautui kiikkerässä kanootissa.
Polvillaan hän iski voimalla viistosti alaspäin.
Ainakin kaksi kokelasta putosi, kun
valkoinen peto ampaisi liikkeelle. Onnekseen Dyer ehti pudottautua takaisin
istumaan. Vauhti oli huikea. Hän olisi voinut katkaista köyden ja yrittää
uudestaan. Se oli sallittu. Soturikokelas Morgar antoi mennä. Aikaa oli vielä.
Hai pitäisi pysäyttää ennen matalikon loppua. Muuten se katoaisi syvyyteen.
Valkohai oli marauderen lippueläin. Se oli
jo sinällään arvokas saalis. Iso valkohai toi miehuuden jollekin onnelliselle
ehkä kerran parissa vuodenkierrossa. Viimekerrasta oli aikaa. Dyer näki jo
mielessään paikan hovissa ja oman naistentalon.
Luodot harvenivat. Avomeri läheni vauhdilla.
Dyer alkoi kiskoa köydellä itseään lähemmäs petoa. Se ei ollut helppoa.
Tavallinen hai olisi jo väsynyt. Valkoinen sai köyden vedosta uutta intoa.
Vauhti vain kiihtyi. Yleensä kokelas tappoi hain lyömällä miekkansa sen pään
läpi. Sitä varten peto piti saada kanootin viereen.
Se ei ollut kaukana. Parin askeleen päässä.
Valkoinen pääsi avomerelle. Peto sukeltaisi milloin tahansa. Köysi oli
katkaistava tai hai vetäisi kanootin perässään syvyyksiin. Dyerin pitäisi
pelastaa itsensä ja hypätä mereen. Häntä odottaisi nöyryyttävä kotimatka.
Kokelas joutuisi uimaan luodolta luodolle, ellei jäisi itse saaliiksi. Dyer
päätti yrittää jotain, mitä muut olisivat sanoneet itsemurhaksi.
Nuori soturi nousi kiikkerässä kanootissaan
kyyryyn. Hän hyppäsi miekka kädessään kohti petoa. Dyer ponnisti toisella
jalallaan lisää vauhtia hain liukkaasta selästä. Hän iski kaksin käsin
miekkansa pedon päätä kohti alas pudotessaan.
Sen ei olisi pitänyt onnistua. Se oli
mahdoton yritys. Jos lyönti olisi mennyt vähänkään väärään paikkaan,
haavoittunut petoeläin olisi repinyt hänet palasiksi. Miekka lävisti aivot. Hai
kuoli siihen paikkaan. Sen ruho nytki vielä vähän aikaa. Dyer kellui nauraen
saaliinsa vieressä.
Klaanipäällikkö Ragghu Zai katseli
ympärilleen viikinkilaivassa. Muut sinne ahtautuneet päälliköt olivat
kärsimättömiä. He olisivat halunneet jo lähteä. Juhlat huomenlaivoilla
alkaisivat heidän palattuaan. Miehuuskoe oli sujunut tavanomaisesti. Kuolleita,
kadonneita ja epäonnistuneita oli puolet yrittäneistä.
Marauderen uudet soturit meloivat kohti
huomenlaivoja. Saalishaita vedettiin kanoottien perässä. Oli kunnia-asia saada
ruho omin voimin laivan kylkeen. Aurinko alkoi painua mailleen, mutta ilma oli
edelleen hiostava. Yöt eivät pohjoisessa äkkiä pimenisi. Aikaa odottaa
viimeisiä kokelaita oli vielä jäljellä.
Lähiseudun nälkäisiksi jääneet hait
kiertelivät vielä paikalla. Veren houkutus oli vahva. Osa kävi kanoottien
perässä vedettyjen ruhojen kimppuun. Viimeiset kokelaat kuolivat pudottuaan
vedenvaraan. Se kuului kokeeseen. Soturit karaistiin verellä ja kuolemalla.
Myöhemmin he kantaisivat vastuun viholliskylien verijuhlista.
Huomenlaivoilla haiden hampaat irrotettiin.
Kotona naiset pujottaisivat ne nahkahihnaan. Hammasketju kaulassa oli merkki
kokeen läpäisemisestä. Vain siten pätevöityi täysivaltaiseksi
maruderesoturiksi.
Ragghu oli pettynyt. Hänen mieleensä ei
ollut tullut sitä vaihtoehtoa, että menettäisi Dyerin kokonaan. Ei pojasta
klaanipäälliköksi ollut, mutta soturina hän olisi silti tärkeä koko klaanille.
Aurinko oli punannut koko läntisen taivaan. Oli rasvatyyntä. Ragghu ei voisi
enää lykätä lähtöä. Muut olivat käyneet silminnähden levottomiksi. Eväsleilit
oli juotu tyhjiksi. Laivoilla olisi lisää lekaa.
Yksi päälliköistä huusi osoittaen kädellään
länteen. Dyer Morgar meloi kohti viikinkilaivaa auringonsiltaa pitkin. Hän veti
perässään suurta ruhoa. Liian suurta ollakseen totta. Päälliköt tuijottivat
mykistyneinä. Dyer esitti kehonkielellään voimiensa olevan loppu moisen taakan
takia. Oikeasti hän oli täynnä voitonriemua. Uusi soturi olisi mielellään
melonut ihailevien katseiden alla vaikka loputonta ympyrää.
Huomenlaivoilla Dyer Morgar oli sankari. Valkoinen oli kuusi miehen
askelta pitkä. Dyerin kaulaan ripustettaisiin ainakin kolme nauhallista
hampaita. Lopputulos olisi ennennäkemätön. Geb Manda onnitteli teennäinen hymy
kasvoillaan. Hänkin oli selviytynyt kunnialla. Kateuden pistokset olivat silti
syviä.
Klaanipäälliköt rehvastelivat juhlahumussa.
Kaikilla oli uusia sotureita esiteltäviksi Razanille kesäpalatsissa. He
polvistuisivat vuorollaan hallitsijan eteen. Samalla klaanipäällikkö huutaisi
kunkin nimen. Lupaavimmat esiteltäisiin hallitsijalle myöhemmin kasvokkain.
Ragghun oli vaikea pysyä housuissaan. Ei
ollut epäilystäkään, etteikö Dyerin nimi olisi kaikkien huulilla. Hän oli
samalla ajatellut ujuttaa Arexin hovin tietoisuuteen. Ei ollut tapana viedä
vauvoja hoviin. Ehkä Ragghu onnistuisi siinä Dyerin uroteon jälkimainingeissa.
Romanin syntymän aiheuttaman nöyryytyksen jälkeen terve perillinen oli
klaanipäällikölle kaikki kaikessa.
Meritietäjä Aldon tunsi itsensä liian
vanhaksi riehakkaaseen juhlintaan. Hän ei olisi halunnut olla laivassa, joka
oli täynnä juopuneita meriviikinkejä. Oli tukahduttavan kuumakin. Aldon oli
pitkä ja hontelo. Hänen hiuksensa olivat reippaasti harventuneet.
Meritietäjällä oli tapana sukia viimeisiä sivuhaiveniaan kaljun päälakensa
peitoksi. Nyt ne olivat liimaantuneet kiinni hikiseen kalloon.
Aldon olisi ollut mieluummin Razanissa.
Siellä hänellä oli arvolleen sopivaa tekemistä. Hän havahtui ajatuksistaan.
Ragghu oli hiipinyt hänen vierelleen laivan partaan ääreen.
”Oletko miettinyt tyttöä?”
Aldlonin ei tarvinnut kysyä, ketä päällikkö
tarkoitti. Inex Theia oli alkanut herättää huomiota. Tytössä oli jotain pahasti
vialla. Orjat olivat juorunneet tytön hiirentappo-orgioista. Hän oli
naureskellut kiduttaessaan. Ulkonäkönsä puolesta Inex olisi sopinut Aldonin
omiin tarkoituksiin.
Ragghu oli aikanaan tehnyt uudelle
tietäjälleen selväksi, että klaanin lapsiin ei koskettaisi. Orjien kakarat
olivat sitä varten. Meritietäjä oli tyytynyt tarkkailemaan Inexiä.
”Tyttö pelottaa minua. Mielivaltaisista
rangaistuksista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Odota, että se jää kiinni
teosta. Älä anna armoa.”
”Neitsyttorni?”
Aldon kohautti olkapäitään. Päätös olisi
Ragghun. Klaaneilla oli omat neitsyttorninsa. Niihin suljettiin murrosikäiset
tytöt, jotka eivät alistuneet kuriin. Tyttö katsottiin kierron alettua
naiseksi. Hän ei ollut enää lapsi, jonka huonoa käytöstä voitaisiin katsoa
sormien läpi. Marauderen naisilla oli oma paikkansa. Naisten kokeen läpäisseet
olivat oma lukunsa.
Ansioituneet soturit saivat vierailla
neitsyttornissa klaanipäällikön luvalla. Se oli kirjaimellisesti himoittu
palkinto. Pääemännät pitivät huolen, että ei menty liiallisuuksiin. Tyttö
vapautui tornista tultuaan raskaaksi. Lapsen hoito veisi ajatukset pois
turhanpäiväisyyksistä. Sotureita marauderellä ei ollut ikinä liikaa.
Synnytettyään tyttö saattoi pestautua palvelijavaimoksi. Etenkin poikalapsen
saaneilla oli kysyntää.
Tärkeiden sukujen osalta kynnys
neitsyttorniin komentamiselle oli korkea. Rei-suku oli Klaanille tärkeä. Sen
ärsyttäminen ei olisi viisasta. Inexin täytyisi jäädä kiinni vakavasta
rikkeestä. Hiirien tappaminen ei riittäisi.
Aamu valkeni. Tuulenvirettäkään ei tuntunut.
Helle oli vain pahentunut. Airo-orjat eivät jaksaisi soutaa kauaa. Ne tulisivat
vain ruoskituksi hengeltä. Klaanipäälliköt päättivät lykätä lähtöä.
Haukkapääsky lähetettiin viemään sana Razanille. Miehuuskokeen laivasto jäi
kellumaan matalikon tuntumaan tuulten nousemista odotellessaan.
Saaliskanootteja nosteltiin laivoihin.
Viikinkilaivat seuraisivat huomenlaivoja. Niiden ei haluttu lähtevän
ensimmäisenä. Se paikka kuului klaanipäälliköille. Ragghu ja Aldon katselivat
luodoille. Jotain oli vialla. Merenpinta laski. Sen huomasi parhaiten luotojen
välisissä kapeikoissa. Edes viikinkilaivat eivät mahtuisi enää purjehtimaan
niiden väliin. Pian kanooteillakin jäisi pohjaan kiinni.
Siellä täällä merenpohja tuli näkyviin.
Loukkuun jääneet kalat räpiköivät epätoivoissaan. Muutama hai pyristeli turhaan
pohjamudassa. Ragghun kaikki vaistot varoittivat.
”Mitä tämä on? Mikään myrsky ei aiheuta
tätä. Kohta ukkostaa, mutta ei meri sitä pakoon lähde.”
Aldon puisti päätään. Muisto kiersi hänen
mielensä perukoilla. Tietäjä ei saanut siitä otetta. Alipäälliköt ahdistelivat
Ragghua. Mitä nyt? Klaanipäällikkö oli vaikeassa paikassa. Meriviikingit eivät
pelänneet myrskyjä. Maraudere hallitsi merenkäynnin ja sillä hyvä. Pakoon ei
voitu lähteä. Ragghu käänsi katseensa meritietäjäänsä.
”Mieti!”
Kaukana avomerellä tsunami kiisi kohti
luotorannikkoa. Se ei syvällä merellä ollut korkea, mutta se tuli taivaalta
syöksyvän haukkapääskyn nopeudella. Maankuori oli järissyt syvällä pinnana
alla. Se ei marauderen saaren tienoilla ollut vakaa.
Totuus iski Aldoniin kuin nyrkki.
Kaksoisjään maa! Hän oli lukenut ilmiöstä vieraillessaan Filiuksen kirjastoissa
Morfiassa. Samanlainen ilmiö oli havaittu Kaksoisjään maan järistysten jälkeen.
Niitä seuraisivat tsunamit! Ensimmäinen jättiaalto olisi tuhoisin. Ragghu oli
epäluuloinen.
”Maraudere lähtisi pakoon aaltoja! Olet
palvellut hyvin ukko, mutta olisiko sinun aika jäädä luodolle?”
”Tsunamit eivät ole tavallisia tuuliaaltoja.
Niiden takana on koko meren syvyys ja voima. Pohja järkkyy sysäten meren
liikkeelle, eikä sitä voi pysäyttää.”
Ragghu ei ollut turhaan ollut voittoisa
klaanipäällikkö. Hän tiesi vaistomaisesti, milloin ottaa riski kasvojen
menetyksen uhallakin. Ragghu määräsi kaikki vauhdilla huomenlaivoihin.
Viikinkilaivat ja kanootit piti hylätä. Muut klaanipäälliköt seurasivat
nikotellen esimerkkiä. Riski oli olemassa. Kasvojen menettäjä olisi Ragghu,
eivät he.
”Yritetäänkö pakoon rannikolle vai suojaan
luotojen väliin? Hylätään laivat ja jalkaudutaan?”, Ragghu pohti kuumeisesti
vaihtoehtoja.
”Se tulee luotojen yli ja pyyhkii ne
puhtaiksi. Siellä ei pysty pitämään kiinni mistään.”
Klaanipäällikkö jakoi komentoja.
”Kaikki kannelle. Kääntäkää laivat keula
avomerelle päin. Ankkurit pohjaan. Aseet ja panssarit pois. Köyttäkää itsenne
kiinni.”
Ragghu sitoi Arexin itseensä. Neljästä
laivasta kaksi ehti kääntyä. Tsunami iski matalikon reunaan. Meri nousi
korkeuksiin. Se tuli päälle ennen kuin kukaan ehti tehdä mitään. Yllättäen
kaikki oli hurjana virtaavaa merivettä, joka oli täyttänyt maailman.
Dyer Morgar tunsi meren vastaan panemattoman
voiman. Syöksyvä vesi piti hänet vaaka-asennossa. Dyer tiesi pitävänsä kiinni
ruuman luukusta, mutta ei tuntenut kuin veden voiman. Hän oletti makaavansa yhä
laivan kannella, mutta ei ollut enää varma oliko se edes pinnalla.
Sormien ote petti. Dyer retkahti
vyötärököytensä varaan heittelehtien hallitsemattomasti. Hän törmäili kipeästi
laivan rakenteisiin toivoen köyden kestävän. Happi alkoi loppua. Dyer tajusi
hukkuvansa, ellei saisi pian ilmaa.
Vesi katosi melkein yhtä nopeasti kuin oli
tullutkin. Dyer rojahti kannelle henkeään haukkoen. Kannella ei ollut enää
mitään irtainta. Hän kömpi pystyyn ympärilleen katsellen. Yksi huomenlaiva oli
kadonnut. Muut kiitivät kaukana kohti mannerta. Niiden ankkuriköydet olivat
pettäneet.
Meressä ei näkynyt muuta. Viikinkilaivat ja
kanootit olivat poissa. Osa miehistä oli selvinnyt. Ragghu yritti kömpelösti
rauhoitella huutavaa Arexia. Moni irrotti vyötärököyttään. Aldon alkoi huutaa.
”Köydet kiinni. Tämä ei ole vielä ohi.”
Dyer etsi soturin tavoin ensin aseitaan.
Miekka löytyi kansilankkujen välistä, johon hän oli sen kiilannut. Meri tuli
maalta takaisin. Se ei ollut enää yhtä raivoisa, mutta voima ei ollut kadonnut.
Nyt heidänkin ankkuriköytensä napsahtivat poikki. Ragghun lippulaiva alkoi
matkata vauhdilla kohti avomerta. Mitään ei ollut tehtävissä. Peräsin oli
rikkoutunut. Ruori heittelehti edes takaisin.
He olivat avuttomia merta kyntäessään. Oli
vaikea arvioida ajan kulumista. Vauhti alkoi hidastua. Maata ei enää näkynyt.
Osa miehistä huokasi silti helpotuksesta. Meriviikingit kyllä pääsisivät
mereltä maalle. Se ei ollut ongelma.
Märssykoriin kiivennyt tähystäjä huusi.
Virtaus toi heitä kohden kolmea huomenlaivaa. Ne eivät olleet omia. Vain yksi
vihollinen oli onnistunut kaappaamaan huomenlaivoja. Sisämeren merirosvot!
Zindare.
Zindare oli Dux Malorin ja Virilen
kauppalaivojen pahin uhka. Muuten ne eivät vanhoja merimahteja juuri
häirinneet. Niiden jopa väitettiin neuvottelevan Zanian kanssa. Maraudere oli
eri asia. Zindarekuningatar Zania oli yksiselitteisesti julistanut
meriviikingit verivihollisikseen. Pääsy Sisämerelle oli evätty upottamisen
uhalla. Vihersaari ja Rautavaltakunta saivat matkata siellä omalla vastuullaan.
Sisämeri oli hankala purjehdittava.
Huomenlaivojen syväysten vaatimat väylät olivat harvassa. Ne piti tuntea
etukäteen. Sisämeren luotsit olivat kysytty ammattikunta. Merirosvot olivat
aluksi liikkuneet viikinkilaivoilla. Niillä pirulaiset olivat onnistuneet
kaappaamaan huomenlaivoja. Se oli tehnyt rosvoista entistä röyhkeämpiä.
Zindaren tukikohtia ei löydetty. Niiden veikkailtiin olevan rannikko- tai
saaristoluolissa.
Sisämeri muuttui koko ajan. Merenpohja oli
liikkeessä. Laavavirtausten arvioitiin olevan lähellä pohjaa itäosassa. Se
olisi selittänyt Suiston pohjoisen sijainnin. Ainakin se selitti Valeren
kylpyläluolat. Merirosvot olivat kuin sylvaderen jäljestäjät. Kummatkaan eivät
edes kidutettuina paljastaneet kotiensa sijaintia.
Kauppalaivojen ryöstely ei paljoa närää
herättänyt. Jos rikkaat kauppiaat menettivät paljostaan vähän, niin ketä se
kiinnosti? Sotalaivojen kaappaukset huolestuttivat enemmän. Maraudere otti
merirosvot tosissaan.
Merirosvokuningatar Zanian huhuttiin olevan
luopiovalere. Muussa tapauksessa valta periytyi saman nimiselle seuraajalle.
Kukaan muu kuin vanhan kansan edustaja ei olisi elänyt niin pitkään kuin Zania
oli rosvojoukkoaan hallinnut. Hänen tiedettiin olevan valaslaulajien ystävä,
ellei ollut jopa itsekin sellainen.
Lapsiryöstöt olivat zindaren tunnusmerkki.
Merirosvoilla oli tapana ottaa laivoilla olevat lapset mukaansa. Kukaan ei
tiennyt varmuudella miksi. Ehkä heistä
kasvatettiin seuraava zindaresukupolvi. Todennäköisintä oli, että vauvat
myytiin Morfian kaupparuhtinaille. Se oli monelle kuolinkansan edustajalle
ainoa mahdollisuus saada jälkeläinen. Kaikki tiesivät fragieren tekevän
kuolemaa.
Filiuksen lapsimarkkinoilla terveen
poikalapsen hinta saattoi vastata kauppalaivan arvoa. Tyttölapsen arvo saattoi
synnytysbonusten myötä kohota mittaamattomaksi. Osa tuli toki maksuun vasta
terveiden lasten myötä. Zania oli Sisämeren todellinen hallitsija. Ragghu
puristi Arexia entistä lujempaa rintaansa vasten.
Virta kuljetti rosvolaivoja kohti.
Zindarekaan ei kyennyt ohjaamaan laivojaan. Kaikki alukset olivat virran
voimassa yhtä avuttomia kuin lasten kaarnalaivat purossa. Ensimmäinen zindare
olisi pian kohdalla. Välimatkaa ei jäisi paljoa. Rosvot alkoivat laskea
saaliskanoottejaan. Niitä oli turhan paljon.
Ragghu tajusi heti taistelun juonen. Zindare
yrittäisi vallata hänen laivansa mahdollisimman nopeasti. Rosvot eivät enää
tavoittaisi kanooteillaan emolaivaansa, jos häviäisivät tai valtaus kestäisi
liian pitkään.
Yleensä merirosvot eivät purjehtineet
luotoalueelle. He pelkäsivät marauderen merivoimaa. Tsunamin oli täytynyt
sekoittaa heidän reittinsä. Samalla oli tarjoutunut tilaisuus kaapata arvokas
huomenlaiva. Meriviikingit etsivät kuumeisesti aseitaan tsunamin jäljiltä. Osa
joutui turvautumaan harppuunoihin. Aseettomiksi jääneet voisivat heitellä
valtaushakoja takaisin.
Taistelukiihko valtasi Ragghun. Hän antoi
Arexin Aldonille määräten kaksikon kannen alle. Klaanipäällikkö otti miekkansa
selästään. Hään ei puolustaisi ainoastaan laivaansa, vaan myös poikaansa ja
perijäänsä. Dyer Morgar ja Ger Gorgan astuivat päällikkönsä sivuille.
Merirosvo Jaxia tiesi riskit, mutta ei
pelännyt. Hän oli turhautunut. Zanian olisi pitänyt jo aikaa sitten ylentää
hänet alipäälliköksi. Jotain oli pielessä. Hän päätti näyttää. Jaxia meloi
yksin huomatuksi tulemisen riskilläkin laivan taakse. Sitä ei olisi saanut
tehdä.
Muut kanoottisoturit meloivat suoraan kiinni
huomenlaivan kylkeen. Siinä he alkoivat heitellä valtaushakojaan. Meriviikingit
saivat heiteltyä ensimmäiset haat alas. Perään lensi keihäitä. Muutamia
merirosvoja kuoli keihään lävistettyä heidän rintansa.
Hakoja alkoi jäädä partaaseen kiinni.
Zindare kipusi vauhdilla niihin kiinnitettyjä köysiä pitkin ylös laivan kylkeä.
Maraudere hakkasi köysiä poikki. Merirosvoja oli paljon. Lisää meloi koko ajan
laivan kylkeen. Heitä alkoi päästä partaan päälle. Zindarella oli selässään
aseinaan miekat ja vyöllään heittoharppuunoita. Ensimmäiset kuolleet
meriviikingit putosivat mereen.
Taistelu oli raivoisaa. Laivan koko kylki
oli täynnä kiipeäviä merirosvoja. Muutama zindare oli päässyt kannelle
puolustautuen rinnakkain. Heidän taakseen kiipesi lisää rosvoja.
Meriviikingeillä oli kannella ylivoima, mutta se ei kestäisi kauaa. Nyt oli
kyse vauhdista. Zindaren oli voitettava nopeasti tai vetäydyttävä.
Jaxia oli päässyt toiselle puolelle. Siellä ei ollut ketään. Jaxian haka tarttui
heti. Hän alkoi kiivetä.
Toinen zindarelaiva oli ajautunut tarpeeksi
lähelle. Sieltä purkautui lisää valtaajia. Maraudere oli saanut aikaan hataran
kilpimuurin kannelle. Siinä soturit seisoivat vierekkäin yrittäen pakottaa
vihollisen hyökkäämään suoraan päin. Nyt muurissa oli aukkoja. Liian moni kilpi
oli huuhtoutunut mereen. Kokeneimmat soturit ottivat vaikeimmat paikat. Zindare
rynnisti päin.
Ragghu oli ottanut paikkansa muurissa. Hän
sysäsi syrjään alaisensa tarjoaman kilven. Päällikkö taistelisi etummaisena.
Dyer Morgar ja Ger Gorgan tunkeutuivat viereen suojaamaan hänen kylkiään.
Kukaan ei huomannut Jaxian kiipeävän
kilpimuurin takana partaan yli. Hän päätteli Ragghun päälliköksi. Johtajan
surmaaminen olisi nopein tapa voittaa taistelu. Jaxia lähti liikkeelle, mutta
pysähtyi vilkaistuaan luukusta alas ruumaan. Hän hymähti. Päällikkö saisi
odottaa. Merirosvo livahti ruumaan.
Zindare tuli laidan yli kasvavalla
vauhdilla. Heitä oli jo liikaa. Oli selvää, miten taistelu päättyisi. Ragghu
kannusti miehiään. Ei enää kauaa. Partaan yli pääsi vihollisia, joiden ei heti
tarvinnut vetää miekkojaan. He heittelivät harppuunoitaan. Meriviikinkejä
kuoli. Muuriin tuli leveämpiä aukkoja. Zindare pääsi hyökkäämään monen soturin
molempiin kylkiin samaan aikaan. Se oli tuhoisaa.
Taistelun takana Jaxia kömpi ruumasta
kannelle vauva kainalossaan. Hän oli kalauttanut sitä vartioivan vanhuksen
tajun kankaalle. Kaappari laskeutui yhden käden varassa kanoottiinsa. Hän
työnsi huutavan kakaran jalkoihinsa.
Ger tappoi hyökkääjiä veteraanin
varmuudella. Toisella puolella Dyer taisteli nuoresta iästään huolimatta kuin
olisi kokeneempikin mies. Ensimmäistä tappoa seurasi heti muutama lisää. Ragghu
vilkuili hitaasti etääntyviä rosvolaivoja. Vielä vähän aikaa.
Zindaren merkkitorvi kaikui kirkkaana.
Merirosvot toimivat kuin koulutettu armeija. He irrottautuivat taisteluista
alkaen vetäytyä partaan yli kanootteihinsa. Meriviikingit olivat liian
uupuneita käyttääkseen tilaisuutta hyväkseen. He antoivat zindaren vetäytyä
rauhassa.
Ragghu vilkaisi alas ruumaan avonaisesta
luukusta. Hän näki tajuttoman Aldonin. Jaxia oli jo kaukana Ragghun rynnätessä
reelingin ääreen.
Seuraavana yönä kuu paistoi kirkkaana
öiselle merelle. Tuulenvire tavoitti varapurjeet. Tähdet kertoivat suunnan.
Kesäpalatsin hovi täytyi unohtaa. Oli epävarmaa, mitä muualla oli tapahtunut.
He olivat hukanneet haukkapääskynsä. Ne suuntaisivat Vihersaaren Luutorneihin,
jos olivat päässeet hengissä ulos häkeistään.
Ragghu oli päättänyt purjehtia
huomentelakoille. Perillä varustettaisiin retkikunta etsimään Arexia. Aldon oli
tulossa tajuihinsa. Ragghu oli aluksi ajatellut heittää tietäjänsä laidan yli.
Arex oli viety ja ukko oli jäänyt henkiin. Meri oli vienyt meritietäjän
oppipojan, joten vanhusta ei kannattaisi tappaa ennen kuin saataisiin uusi
tietäjä tilalle.
Vankilasaaren jälkeen he saivat näkyviinsä
mantereen. Meri oli pyyhkinyt luodot paljaiksi. Yleensä niille oli kasaantunut
ajopuita ja muuta merijätettä. Ragghu tuijotti epäluuloisesti miestä, joka
väitti nimensä olevan Lamar. Hänet oli löydetty tajuttomana luodoilta.
Mies oli sitonut itsensä kiinni tukkiin,
jonka tsunami oli vienyt merelle ja tuonut takaisin. Dyer oli ollut jo
tappamassa hyödyttömän syötettävän, mutta Geb oli pysäyttänyt hänet.
”Katso tatuointia!”
Lamarin kaulaan oli tatuoitu ankkuri ja
aurinko. Se oli luotsien ammattikunnan vanha symboli. Geb Manda oli
kuulustellut miestä pitkään. Lamar väitti olevansa Sisämeren luotsi. Arexin
pelastusretkikunta tarvitsi sellaisen. Luotsi olisi pitänyt etsiä
satamakaupungeista, mikä olisi ollut hidasta ja onnistuminen epävarmaa. Lamar
oli lyhyt mies kapeine, lähes mitäänsanomattomine, kasvoineen. Hänen silmänsä
pälyilivät levottomasti ympäriinsä.
Ragghu ei uskonut Lamarin puheista
sanaakaan, mutta pysyi hiljaa. Hän oli päättänyt jättää pelastusretkikunnan
Dyerin ja Gebin käsiin. Klaanipäällikkönä hänen olisi pakko palata. Kaksikko
saisi luvan todistaa kykynsä ja tuoda Arexin takaisin.
Heidän lähestyessään allastelakoita Lamar
tuijotti niitä kasvavan kauhun vallassa. Telakoita oli paljon. Niitä oli
liikaa. Hän ei ollut ennen kuullutkaan allastelakasta. Rantaan oli kaivettu
monttu, jossa huomenlaiva rakennettiin.
Meri yhdistettiin kanavalla altaaseen ja
sulkuportti sääteli vedenkulkua. Allas saatiin täyteen nousuveden aikaan ja
portti suljettiin. Laivan valmistuttua
portti aukaistiin ja orjat vetivät sen merelle, jossa laskuvesi vei uuden
aluksen tarpeeksi syvälle.
Allastelakat jatkuivat vieri vieressä
silmänkantamattomiin. Marauderen soturien piiskaamia orjia näytti olevan pienen
kaupungin verran. Metsä oli hakattu puista puhtaaksi satojen askelien päähän
asti. Härkien vetämät vankkurit toivat lisää runkoja jatkuvana virtana.
Tervahaudat savusivat hakkuuaukiolla.
Ranta oli rakennettu täyteen orjien
parakkeja. Näkyvissä oli kaksi jokea, joiden rannoille oli rakennettu
hämmentävän isot lautasahat. Koko ranta kuhisi kuin iso kylä markkinahumussa.
Pitkin rannikkoa kellui laivoja ankkurissa viimeisteltävinä merikelpoisiksi.
Tsunami oli iskenyt, mutta ei täydellä
voimallaan. Aluksia oli huuhtoutunut myös rannalle. Osa oli murskautunut
altaisiinsa. Orjia piiskattiin raivaustöihin. Meren voima ei ollut yltänyt
parakkeihin asti. Irtonaista rojua oli saatu siivottua. Oli selvää, että
telakan arki palautuisi pian ennalleen.
Lamar tajusi, että tieto tästä olisi saatava
kotiin. Se oli hänen varsinainen tehtävänsä. Selvittää, missä huomenlaivat
rakennettiin. Lamar työskenteli Rautavaltakunnan tiedustelupalvelulle.
Sisämeren väylistä hänellä ei ollut mitään käsitystä.
Ennen Vladek Heikkoa hallinnut Rodjak
Sotaisa oli määrännyt huomentelakat rakennettaviksi. Hän oli havainnut uusien
laivojen ylivoiman merisodankäynnissä. Ragghu tunsi ylpeyttä marauderen
voimasta liukuessaan laivallaan vierassatamaan. Telakkakomentaja Argon Meleagor
oli arvossa klaanipäällikön tasolla. Ongelmia uusien laivojen saannissa tuskin
tulisi.
Dyer Morgar ja Geb eivät olleet enää
puheväleissä. Kumpikin halusi olla pelastusretkikunnan johtaja. Dyer olisi
halunnut lähteä saman tien rosvojen perään. Tiedot kidutettaisiin vangeiksi
saaduilta. Geb ehdotti rannikkosatamien haravointia. Tuli etsiä Filiuksen
lapsimarkkinoiden toimittajat. Klaanipäällikkö Ragghu Zai harkitsi pitkään
ennen kuin puhui.
”Geb tekee taktiset päätökset. Dyer vastaa
voimankäytöstä. Ellette osaa jakaa vastuuta, ette näe hovia, ettekä kotia. En
ole varma, annanko teidän elää, jos palaatte ilman Arexia.”
Lamar yritti näyttää ilmeettömältä. Hän oli
jo päättänyt hypätä mereen Odinin susien jälkeen. Onnella voisi selvitä. Hän
kuolisi joka tapauksessa ensimmäisen karille ajon jälkeen. Ennen lähtöä Geb
Manda retuutti hänet keulaan kahliten nilkasta kiinni partaaseen.
Laivat lähtivät telakoilta samaan aikaan,
mutta päinvastaisiin suuntiin. Ragghu suuntasi kotiin pohjoiseen. Dyer ja Geb
etelään. Kumpikaan ei osannut päättää, voisiko luottaa toiseen.